Pesiminen

Ennen kun pesittämistä täytyy naaraan olla vähintään 1,5 vuotias ja koiraan 1 vuotias. Lintuja ei saa pesittää enempää kuin kaksi kertaa vuodessa. Liian tiheä pesintä uuvuttaa naaraan.
Undulaatit eivät pesi ellei niille anna pesäpönttöä.

Undulaatti ei ole yksiavioinen ja kumppania voi vaihdella. Joskus kuitenkin käy niin ettei lintujen kemiat kohtaa ja ne eivät pesi tai jompi kumpi linnuista ei ole pesimävireessä.

Toisilleen tuntemattomilla linnuilla saattaa mennä kuukausikin ennen kuin alkavat pesimään joten kärsivällisyys on valttia :)

Ennen pesintää pidän linnuilla kunnollisen ja hyvän vitamiini kuurin jotta ovat vahvoina pesimisen alkaessa. Pesinnän aikana tulee huolehtia vitamiinin ja kalkin (kalkkikivi) saannista!


Pesivä pari siirretään omaan pesintähäkkiinsä. Jos huoneessa on vapaana muita lintuja täytyy varmistaa etteivät ne häiritse pesivää paria. Itselläni on pyyhe pesäpöntön päällä etteivät muut linnut saa kantta avattua.
Pesimisen aikana lämpötilan tulisi olla 21-22 astetta. Ilmankosteus tulisi olla munimisen aikana 50-55% ja kuoritumisen aikana 70-75%.

Pesän pohjalle olen laittanut jyrsijöiden kuiviketta: mörttiröpöä. Jotkut naaraat tosin itsepäisesti heittävät kuivikkeet pois pöntöstä, tällöin lisään kuiviketta vasta ensimmäisen pöntön siivouksen yhteydessä.

Noin viikon päästä parittelusta naaras munii ensimmäisen munan. Tämän jälkeen munia tulee kahden päivän välein. Undulaatit munivat 4-10 munaa.
Munia haudotaan noin 17-19 päivää eli noin kolme viikkoa. Haudonnan aikana naaras poistuu pesästä vain ulostamaan ja syömään.

Noin viikon ikäisinä poikasten silmät aukeavat ja höyheniä alkaa kehittyä. Poikasten ollessa noin 3 viikon ikäisiä ne alkavat kurkkia pesäaukosta ja harjoittavat siipiään.

Naaras ja koiras yleensä huolehtivat yhdessä poikasista, mutta on myös naaraita jotka eivät päästä koirasta pesään ollenkaan.

Pesäpönttö täytyy pitää puhtaana ja riippuen poikasten määrästä, pesä puhdistetaan joka päivä tai joka toinen päivä. Ensimmäinen siivous kannattaa tapahtua vasta kun poikaset ovat hieman isompia (riippuen kakan ja lian määrästä tietysti). Itse en käsittele juuri kuoriutuneita hauraita poikasia, vaan annan parille rauhan päästä alkuun ruokinnassa.
Kurkkaan pesään kuitenkin joka päivä että kaikki on kunnossa.

Poikaset lähtevät pesästä noin 4-5 viikon iässä. Tällöin niillä on jo höyhenet kehittyneet.
Kun kaikki poikaset ovat tulleet pois pesästä, pesä poistetaan ja poikaset sekä vanhemmat siirretään isompaan "poikashäkkiin" jossa on tilaa harjoitella lentämistä.

Naaras saattaa alkaa nyppimään poikasiaan. Sen syynä saattaa olla jokin stressaava tekijä ja sen selvittäminen on tärkeää. Joskus emo lopettaa nyppimisen kun stressaava tekijä poistuu, mutta aina näin ei käy. Silloin emo täytyy erottaa poikasista ja antaa isän hoitaa poikaset.

Pesinnän aikana emo on erittäin herkkä kaikille häiriötekijöille, joten pesän putsaaminenkin kannattaa jättää ihan minimiin ja tehdä vain silloin kun on pakko.

ONGELMIA MUNIMISESSA

Ensiapu munimisvaikeuksiin on lämpötilan ja kosteuden nostaminen. Itse olen vienyt pesähäkin kylpyhuoneeseen ja laskenut kuumaa vettä hanasta jotta tilasta tulee lämmin ja kostea.

Munimisvaikeuden huomaa naaraasta siitä että ulostaa isoja, liian löysiä ulostepalloja joissa mukana verta, naaras saattaa näyttää apaattiselta tai heikolta, heiluttaa pyrtöä ja pinnistelee, on levoton, nyppii jatkuvasti höyheniä peräaukon ympäriltä...

Syitä tähän voi olla liian nuori/vanha ikä, munajohdin ei jousta, muna on liian suuri, vitamiinin ja kalkin puutos, liian usein muniminen, pimeässä ja viileässä olo.

KUOLLUT POIKANEN

Joskus käy niin ikävästi että poikanen kuolee. Syitä tähän voi olla monia.
Nuorin poikanen voi olla niin heikko ettei jaksa huutaa ruokahuutoa isompien sisaruksien yli. Toisinaan nuorin voi jäädä isompien poikasten tallomaksi.
Joskus voi auttaa että siirtää hetkeksi isommat poikaset toiseen pesään ja seurata ruokkiiko emo poikasta. Kun poikanen on saanut ruokaa, siirretään isommat poikaset takaisin,
Jos emo ei ruoki poikasta, niin mitään ei silloin ole tehtävissä. Käsiruokinta pienelle hauraalle poikaselle voi olla jopa enemmän vahingollista.

Joskus kuoleman syy voi jäädä epäselväksi, jos poikasessa ei näy mitään ulkoisia merkkejä ja kupu on täynnä ruokaa.

Kuollut poikanen täytyy heti poistaa pesästä!


POIKASRUOKA

Poikasilla on hyvä olla helposti sulavaa ruokaa kuten munaruokaa, keitettyä kananmunaa, idätettyjä siemeniä, kostutettua leipää, raejuusto, couscousta, heiman keitettyä makarooni tai riisiä johon on sekoitettu pilttiä sekä muuta pehmeää ruokaa.
Tuoreruuan antaminen kannattaa aloittaa heti jotta poikaset oppivat syömään niitä.



Poikaset luovutetaan 8-10 viikon iässä.


Joskus naaraalle voi jäädä muniminen ja pesiminen päälle, tällöin olen hetkeksi erottanut naaraan pois koiraiden luota "rauhottumaan", jotta muniminen loppuu.
Myös koirailla voi jäädä vietti päälle jolloin ne voivat tapella keskenään, joskus jopa todella verisesti. Tähän auttaa myös erottaminen ja hetkellinen "jäähy".